Asunnon ilmanvaihdolla on erittäin tärkeä tehtävä terveyden ja asuinviihtyvyyden kannalta. Ilmanvaihdon funktio on poistaa sisätiloista epäpuhtaudet, kuten kosteus, hiilidioksidi, hajut sekä muut sisäilmassa leijuvat epäpuhtaudet ja tuoda samanaikaisesti raikasta suodatettua ulkoilmaa sisätiloihin.
Meillä Suomessa asunnon ilmanvaihtoon liittyvistä ohjeista säädellään tarkasti määräyksillä ja asetuksilla varmistaen, että asunnot pysyvät turvallisina ja terveellisinä asuinpaikkoina.
Asunnon ilmanvaihtomääräykset edellyttävät, että asunnossa vaihtuvasta ilmasta saadaan otettua mahdollisimman hyvin talteen lämpöä. Ilman täytyy vaihtua pientalossa vähintään kahden tunnin välein normaaleissa olosuhteissa.
Sisällysluettelo
Tässä artikkelissa käsittelemme seuraavia aiheita liittyen asunnon ilmanvaihtomääräyksiin.
Ilmanvaihdon määräykset Suomessa
Suomessa uusien rakennusten ilmanvaihdon rakentamista ja kunnossapitoa säätelevät useat lait ja asetukset. Näistä keskeisin on Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017).
Asetuksen 8§ ilmanvaihtoa koskevassa osiossa määritellään, että:
"Ilmanvaihdon on toteutettava terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu oleskelutiloissa. Ilmanvaihtojärjestelmän on tuotava rakennukseen riittävä ulkoilmavirta ja poistettava sisäilmasta terveydelle haitallisia aineita, liiallista kosteutta, viihtyisyyttä haittaavia hajuja sekä ihmisistä, rakennustuotteista ja toiminnasta sisäilmaan aiheutuvia epäpuhtauksia."
Määräysten tavoitteet
Asetuksen avulla tavoite on siis taata terveellinen ja turvallinen asuminen sekä varmistaa rakennusten kunto pitkälle tulevaisuuteen.
Määräysten mukaan uusien rakennusten ilmanvaihtojärjestelmän on oltava suunniteltu siten, että se takaa riittävän ilman vaihtuvuuden kaikissa asuinhuoneissa.
Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa asunnossa on oltava asianmukaisesti asennettu, säädetty ja ennen kaikkea toimiva ilmanvaihto, joka pitää sisäilman raikkaana ja turvallisena hengittää.
Ilmaa vaihtavan järjestelmän on myös toimittava ympäri vuoden sääolosuhteista riippumatta.
Asunnon ilmanvaihdon vähimmäisvaatimukset
Määräyksissä asetetaan ehtoja sille, kuinka paljon ilmaa tulee vaihtua asunnossa tietyn ajan kuluessa. Asunnon ilmanvaihtomääräysten mukaisesti ilman tulisi vaihtua asuinhuoneissa vähintään kerran kahdessa tunnissa.
Tämä tarkoittaa, että asunnossa ilman tulee vaihtua 6 litraa sekunnissa (6l/s) henkilöä kohden.
Lisäksi asetukset edellyttävät, että kaikissa asuinrakennuksissa on aina oltava toimiva ilmanvaihtojärjestelmä, jotta sisältä saadaan poistettua käytettyä ilmaa sekä voidaan tuoda ulkoa tilalle riittävä määrä puhdasta ilmaa.
Tämä voidaan toteuttaa joko painovoimaisella ilmanvaihdolla tai koneellisella ilmanvaihdolla.
Korvausilma (ts. tuloilma) on tärkeä osa rakennuksen toimivaa ilmanvaihtoa. Korvausilmaventtiilien tehtävänä on tuoda meillä Suomessa asuville maailman puhtaimman ulkoilman sisälle.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että venttiilejä pitää myös olla riittävä määrä, ja että ne ovat sijoitettu asuntoon oikein, jotta niiden kautta ilmaa voidaan tuoda sisätiloihin oikeanlainen määrä, ja näin ollen rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä saadaan toimimaan kokonaisuudessaan halutulla tavalla.
Jos korvausilmaventtiilejä ei ole asennettu tarpeeksi, ilmanvaihto ei toimi tehokkaasti, joka heikentää asunnon ilman vaihtuvuutta. Tämä puolestaan voi aiheuttaa ongelmia, kuten kosteuden tiivistymistä ja tunkkaista huoneilmaa.
Korvausilmaventtiileistä käytetään yleisesti myös nimityksiä tuloilmaventtiili sekä raitisilmaventtiili.
Ilmanvaihto ja energiatehokkuus
Nykyisin asetuksissa painotetaan hyvin paljon myös sitä, että ilmanvaihtojärjestelmien tulee olla energiatehokkaita. Ilmanvaihdon tulee toimia siten, että se minimoi energiahäviöt.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ilmanvaihtojärjestelmien tulee olla varustettu poistoilman lämmöntalteenotolla (LTO), joka tulikin pakolliseksi jo vuonna 2002.
Lämmöntalteenoton avulla voidaan vähentää energiankulutusta ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
Hyvin pitkälti lämmöntalteenottojärjestelmiä asennetaan vain rakennuksiin, joissa on koneellisesti toteutettu ilmanvaihto, kuten huonekohtainen ilmanvaihtojärjestelmä. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon lämmöntalteenottoa ei voida laittaa.
Voidaan myös todeta, että ennen vuotta 2002 rakennetuissa taloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, ei lämmöntalteenottoa välttämättä ole vielä huomioitu.
Lämmöntalteenotto toimii niin, että se ottaa lämmön talteen sisätiloista poistuvasta ilmasta. Tämä lämpö hyödynnetään puolestaan ulkoa sisään tulevan ilman lämmittämisessä.
Tämä on erityisen tärkeää Suomen kylmissä ja ankarissa talviolosuhteissa, joissa ilmanvaihdon energiankulutus voi olla yksi merkittävä osa rakennuksen kokonaisenergiankulutusta.
Kiinnostaisiko sinua tietää, millaisella mallilla kotisi ilmanvaihto on? Tilaa Suoman ilmanvaihtosaneerauksen asiantuntija kotiisi tekemään maksuton sisäilmatutkimus. Tutkimuksessa selvitämme mm. kotisi rakennevuodot sekä sisäilman kosteus- ja hiilidioksidiarvot. Saat myös selkeän suunnitelman, kuinka edetä mahdollisen remontin kanssa.
Ilmanvaihtojärjestelmien huolto ja ylläpito
Ilmanvaihtojärjestelmien huolto ja ylläpito ovat tärkeitä sisäilman laadun ja järjestelmän toimivuuden sekä tehokkuuden kannalta.
Määräyksissä ei suoranaisesti pakoteta huoltamaan ilmanvaihtojärjestelmiä, mutta on kuitenkin kannattavaa aina noudattaa suosituksia huoltamisesta, jotta järjestelmä toimii suunnitellulla tavalla ja toimintakuntoisena.
Suositeltuihin huoltotoimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi ilmanvaihtokanaviston puhdistaminen ja suodattimien vaihto.
Ilmanvaihtokanavat voivat vuosien saatossa kerätä pölyä ja likaa, mikä omalta osaltaan heikentää sisään sekä ulos virtaavaa ilmaa, ja saattaa sitä kautta aiheuttaa epätoivottuja sisäilmaongelmia.
Suodattimien säännöllinen vaihto kannattaa varmistaa, sillä on tärkeää, että ulkoilman tulo järjestelmään on mahdollisimman puhdasta.
Ilmanvaihtojärjestelmän vaihtoehdot
Kuten aikaisemmin jo mainittiin, rakennuksen ilmanvaihto voidaan toteuttaa joko koneellisesti tai painovoimaisesti.
Meillä Suomessa rakennuksissa on käytössä kolmea erilaista ilmanvaihtojärjestelmää:
- painovoimaista ilmanvaihtoa
- koneellista poistoilmanvaihtoa
- koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa
Painovoimainen ilmanvaihto oli yleisin ilmanvaihtojärjestelmä rakennuksissa 80-luvulle saakka. 70-luvulla valmistuneissa rakennuksissa alkoi myös yleistymään koneellinen poistoilmanvaihto.
90-luvulla täysin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto alkoi yleistyä, ja nykyisin lähes aina rakennukset varustetaan täysin vain koneellisella ilmanvaihdolla, johon liitetään lämmöntalteenotto.
Yksinkertaistettuna painovoimainen ilmanvaihto perustuu ilman luonnollisiin virtauksiin ja ilmanpaine-eroihin, kun taas koneellinen ilmanvaihto käyttää puhallinmoottoria ilman kierrättämiseen.
Mitä tapahtuu, jos ilmanvaihto ei toimi oikein?
Jos huoneiston ilmanvaihto ei toimi määräysten mukaisesti, seuraukset voivat pahimmassa tapauksessa olla vakavia.
Huono ilmanvaihto voi aiheuttaa sisäilmaongelmia, kuten kosteuden kertymistä, mikä voi johtaa myös homevaurioihin ja rakenteellisiin ongelmiin.
Lisäksi ilmanvaihdon heikko toimivuus voi heikentää asumismukavuutta ja aiheuttaa näin myös terveysongelmia, kuten hengitystieoireita, päänsärkyä ja väsymystä.
Riittämättömän ilmanvaihdon oireista voit lukea lisää artikkelistamme: “Riittämätön ilmanvaihto oireet - nämä voivat vaarantaa terveytesi”.
Rakentamismääräykset vaativat, että ilmanvaihtoa suunnitellessa on otettava huomioon kaikki tarpeelliset seikat ja ilmanvaihto on toteutettava siten, että nämä ongelmat vältetään.
Siksi on tärkeää, että rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän toiminta kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti ja mahdollisiin ongelmiin puuttua ajoissa vakavampien ongelmien välttämiseksi.
Haluatko tietää lisää asuntosi ilmanvaihdon toimivuudesta?
Mikäli olet kiinnostunut tietämään painovoimaisen talosi ilmanvaihdon tilan, helpoin tapa tehdä se, on tilata sisäilma-ammattilaisemme tekemä maksuton tutkimus.
Sisäilmatutkimuksesta saat kaiken tarvitsemasi tiedon, jonka avulla, miten edetä asiassa.
Maksuton sisäilmatutkimus sisältää:
- Rintamamiestalon ilmanvaihtojärjestelmän nykytilan tutkimus
- Huoneilman hiilidioksidipitoisuuden mittaus
- Sisäilman kosteuden mittaus
- Rakenteiden ilmavuotojen kartoitus
- Tarvittaessa radon-mittaus
Saat tutkimuksen pohjalta korjausehdotuksen ja kustannuslaskelman sisäilman laadun korjaamisesta.
